Pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja vauvan ja matkasin Ouluun isovanhempieni luokse vierailulle niinkuin ties kuinka monta kertaa ennenkin. Tällä kertaa miulla oli kuitenkin myös taka-ajatus: päästä Ouluhallissa 10.-11.10 pidettäville Kädentaito-messuille!

Mie en ole varsinaisillä käsityömessuilla ennen käynytkään, Kaakkois-Suomessa kotikonnuilla moisia ei juurikaan ole. Odotukset olivat siis korkealla, enkä pettynyt. Vararikkoon kyllä jouduin kuten saattoi odottaa, ja siellä kaikkien lankojen ja ideoiden keskellä iski nopeasti henkinen ylikuormitus Messuilla näin mm. keramiikkaa, läsitöitä, askertelutarvikkeita, kransseja, koreja, puisia keittiövälineitä, lastenvaatteita, koruja jne. Omat käteni täyttyivät kuitenkin yksinomaan lankakasseista.

Varsinaisia messukuvia miulta ei löydy, olin liian innoissani kuvatakseni mitään... Tässä kuitenkin messusaalista, loppukuukausi eletään kaurapuurolla!

 Ensimmäisenä reilu 100-grammainen hahtuvavillakiekko suomenlammasta, ihan natural eli värjäämätön. Tuon väristä villaa ei enää kuulemma paljoa ole myynnissä, Suomessa kun ei ruskeita lampaita vilise. Edullisesti sain! Tekisiköhän vaikka lovikkaat? Tai vauvalle villahousut? Ehkä tossut?

Kaksi kerää, siis 100 g joulunpunaista fritidsgarnia. Ehkä lapasiin?

Pirtin Kehräämön paksua hahtuvalankaa Määkylän puodista, vyyhdissä 150 g. Väri oli vähän vaikea kuvattava luonnonvalossakin, se on todellisuudessa syvempi ja vihreämpi, sellanen kiva peikkoväri. Rakastuin ensisilmäyksellä

Dropsin Alpacaa neljä kerää, luonnossa violetimpaa kuin kuvassa. Niin ihanan pehmeää etten voinut vastustaa, Tapion kaupasta. Mikä siinä muuten on että kaikki parhaat/suurimmat/monipuolisimmat/edullisimmat/yksilöllisimmät lankakaupat tms. sijaitsevat Suomineidon länsipuolella?

Kahdensadan gramman vyyhti suomenlampaan villalankaa lähti vitosella, kuvitelkaa! Ihan polkuhinta. En ole vielä päättänyt että värjäisinkö tuon vai neuloisinko siitä ihan tuollaisenaan. Riittäisi vaikka polvisukkiin noin iso vyyhti...

Lopuksi todellinen jättiläisvyyhtien helmi! 260 grammaa ohutta liukuvärjättyä villalankaa, kuin luotu Revontuleen. Myyjä oli Lennun Pajan Leena itse, ja palvelu oli ensiluokkaista. Värin nimi on osuvasti Karpalo, alemmassa kuvassa kauniit sävyt erottuvat paremmin.