Tilasin Juju-kerhosta nämä upeat näköispainokset:

Mary Oljen Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä, sekä Eeva Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia, molemmat alunperin julkaistu 40-luvulla. Haaviston kirjan sain melkoisella tuurilla, sillä painos oli loppunut kustantajalta jo aikoja sitten, ja Juju-kerhon nettisivuiltakaan ei teosta enää löytynyt vaikka se kerholehdessä esiteltiinkin. Soitin kuitenkin sivuilta löytyneeseen palvelunumeroon ja heillä oli kuin olikin vielä kolme kappaletta jäljellä, joista yksi on nyt siis miun!

Molemmat ohjekirjat ovat oikeita aarteita! Oljen kirjassa on vanhoja suomalaisia sukkamalleja ja muita kauniita neuleita, ja kirjassa myös kerrotaan paljon suomalaisen neuleen historiasta. Tämä historiaosuus tekeekin vihkosesta hyvin mielenkiintoisen, ja aion paneutua siihen ajan kanssa myöhemmin.

Haaviston Sata suomalaista kuviokudinmallia sisältää alkuselostuksen ja tietoa kuviomalleista, ja koko loppukirja onkin omistettu toinen toistaan kauniimmille kirjolapasille joita on yli sata! Mallit olivat järkyttävän hienoja, joukossa oli yksinkertaisia ja myös hyvin monimutkaisia malleja. Täältä löytyy neulebloggaajien toteuttamia Haavistolaiskintaita, kannattaa kurkata! Taidan omistaa koko tammikuun kirjaville kädenlämmittimille...

Seuraava kirja ei ole näköispainos vaan ehtaa tavaraa, neulekirjakokoelmani helmi:

Mary Oljen tietääkseni ensimmäinen käsityökirja: Kirjokintaita ja muita kansanomaisia neuletöitä, julkaistu vuonna 1946. Sain kirjan mummiltani, isäni äidiltä varmaan 12-vuotiaana, enkä tuolloin sen arvoa ymmärtänyt. Olin itse asiassa unohtanut koko kirjan olemassaolon kunnes pari vuotta sitten huomasin sen kirjahyllyssäni, ja nyt se on neulekirjojeni joukossa kunniapaikalla. Teos sisältää kintaiden lisäksi mm. hansikkaita ja sukkia.

Mummi oli taitava käsistään, hän mm. neuloi paljon, virkkasi pitsiä, ja teki suuriakin kirjailutöitä sekä maalasi posliinia aikanaan. Käsitöitä mummi ei näkönsä huononnuttua ole tehnyt muutamaan vuoteen, ja nyt hän on ollut sairaalassa vuoteen omana jo yli vuoden. Serkkuni on myös "käsityöihmisiä" kuten minäkin, ja meille mummi lahjoitti aikoinaan jos jonkinlaista tarviketta langoista puikkoihin ja kankaista kirjontamalleihin kun hän ei itse enää niitä tarvinnut. Mummilta olen todennäköisesti perinyt ainakin osan tästä palavasta käsillä tekemisen innosta.