Nyt se on valmis! Langat ostin jo lokakuun alussa ja laitoin heti huivin puikoille. Se jäi kuitenkin muiden töiden jalkoihin joululahjatehtailussa, neuloin muutaman kerroksen aina silloin tällöin. Muuttolaatikoiden purkamisen ja vauvanhoidon lomassa ahkeroin sen vihdoin valmiiksi, eilen illalla pingotin ja tänä aamuna päättelin viimeiset langanpäät.

Kyseessä on tietenkin Aura, kolmiopitsihuivi kirjasta Punokset Puikoille, lankana ohjeen mukainen Drops Alpaca violettina, puikot Prymin bambupyöröt (en suosittele, puikon ja kaapelin välissä on "kynnys", neule ei kulje sulavasti!).

Kuten jo mainitsin, tikuttelun huivia vähän joka välissä silloin tällöin muuttokiireiden lomassa, olin kopioinut mallikerrat itselleni lapulle ja varsinainen ohjekirja oli pakattuna yhteen monista laatikoista. Muistin selvästi ohjeen sanoneen että aloituksen jälkeen mallikerta piti neuloa kolme kertaa, ja reunuksen kaavio kerran. Siinä neuloessani sitten päivittelin useasti miten ohjeessa oli merkitty langankulutus ihan väärin, kun siinä luki 150 g ja miun huiviin meni vain reilut sata grammaa. Muuttopäivä tuli ja meni, ja uudessa kodissa alkoi laatikoiden purku. Löysin Punokset Puikoille -kirjani ja kappas, se mallikerta olisi pitänyt tikutella VIISI kertaa, ei suinkaan kolme Mie ja miun loistava muisti, ohjeen mukainen Aura olisi siis melko lailla isompi.

Toisaalta ihan hyvä etten tehnyt huivista suurempaa. Se on jo nyt melko suuri (ei meinannut parisänky riittää pingoitukseen) joten miun huivista ois tullut kahden mallikerran lisäyksen jälkeen VALTAISA. Tämänkokoisena se on juuri sopiva kaulaa lämmittämään. Alpaca on upea lanka, sulava neuloa. Miulla on hyvin herkkä ja atooppinen kaulan iho jota perusvilla kutittaa, mutta tämä huivi ei lainkaan!

Kuvissani neulepinta ei oikein pääse oikeuksiinsa, mutta tämän parempia on vaikea saada joulukuun päivän lyhyen valoisan aikana, kun ei ole erillistä kuvaajaa eikä mallia. Tai onhan miulla täällä kyllä malli, mutta se ei oikein suostu kuuntelemaan kuvaajan ohjeita...

Pyysin sitä hymyilemään hiljaa paikallaan ja pitelemään huivia kauniisti: